Ehkäisy elämäntilanteen mukaan

Ehkäisymenetelmiä on lukuisia ja itselle sopivimman valintaan vaikuttaa moni asia. Tässä jutussa Nomain oma gynekologi Nonna Heiskanen kertoo erilaisista ehkäisykeinoista, niiden valintaperusteista sekä sopivimmista vaihtoehdoista eri elämäntilanteisiin.

Nonna haluaa aivan ensimmäiseksi nostaa esiin tärkeän ehkäisyyn liittyvän aiheen. “Etenkin nuorille naisille puhun usein siitä, ettei raskaaksitulo ole ainoa asia, joka ehkäisyn unohtamisesta voi seurata. Kondomi on hirveän hyvä tuplaehkäisy silloin, kun seksielämä ei ole vielä vakiintunutta yhteen kumppaniin. Mikään hormonaalinen ehkäisy kun ei suojaa sukupuolitaudeilta.”

Itselle sopivimman ehkäisymenetelmän etsimisen voi aloittaa siinä kohtaa kun tarve sille syystä tai toisesta syntyy. “Hormonaalisia menetelmiä käytetään raskauden ehkäisyn lisäksi myös erilaisten hormonaalisten häiriötilojen tasapainottamiseen. Jos vaikka ensimmäiset kuukautiset eivät meinaa loppua itsestään, kierrot ovat epäsäännöllisiä, kuukautiskivut kovia tai ehkäisyn tarpeen lisäksi murrosikäisen akne hankala, toimii hormonihoito hyvin tasapainon palauttamisessa.”

Monta tapaa tarjolla

Hormonaalisten ehkäisymenetelmien teho perustuu naishormoniin, eli estrogeeniin sekä keltarauhashormoniin, eli progestiiniin. “Jos ehkäisymenetelmä sisältää sekä estrogeenia että keltarauhashormonia, puhutaan yhdistelmäehkäisystä. Yhdistelmäehkäisymenetelmien lisäksi on olemassa myös pelkkää keltarauhashormonia sisältäviä vaihtoehtoja.”

Estrogeenin ja keltarauhashormonin yhteisvaikutukseen perustuvia menetelmiä ovat yhdistelmäehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja laastari. Yhdistelmäehkäisyn käyttö muuttaa aivolisäkkeen hormonitoimintaa, jonka seurauksena munasarjojen hormonituotanto lamaantuu ja munasarjat menevät lepotilaan. Näin munasolun irtoaminen eli ovulaatio estyy.

Pelkkää keltarauhashormonia sisältäviä menetelmiä ovat niin sanotut minipillerit, käsivarren ihon alle laitettava ehkäisykapseli, hormonikierukka sekä harvemmin käytetty, nykyisin ainoastaan erityislupavalmisteena saatava ehkäisyruiske. Näiden menetelmien teho perustuu sekä kohdunkaulan limassa tapahtuviin muutoksiin, joiden seurauksena siittiöiden kulkeutuminen kohtuun estyy, että usein myös ovulaation estoon.

Nonna kertoo, että hormonaalisten ehkäisymenetelmien lisäksi raskaudelta suojautumiseen voidaan käyttää myös muita keinoja. “Kuparikierukka sopii naisille, joille hormonaalinen ehkäisy on vasta-aiheinen tai he eivät ylipäänsä halua käyttää sitä. Jos lapsiluku on jo täynnä, voi ehkäisykeinona miettiä joko naisen sterilisaatiota tai miehen vasektomiaa. Etenkin vasektomia kasvattaa maailmalla koko ajan suosiotaan. Suomessa ei juurikaan käytetä pessaria, spermisidejä, ehkäisysientä tai naisten kondomia. Niiden ehkäisyteho on selkeästi huonompi kuin muilla ehkäisyyn käytettävillä menetelmillä.”

Mikäli ehkäisy on pettänyt, on suositeltavaa hakea apteekista mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen jälkiehkäisytabletit ei-toivotun raskauden riskin minimoimiseksi. “Jälkiehkäisyn teho on parhaimmillaan 12 tunnin kuluessa yhdynnästä, mutta valmisteesta riippuen jälkiehkäisy on otettava viimeistään kolmen tai viiden vuorokauden kuluessa siitä. Myös kuparikierukkaa voidaan käyttää jälkiehkäisynä.”

Jälkiehkäisyä ei Nonnan mukaan kuitenkaan suositella käytettäväksi toistuvasti menetelmän suuren hormonimäärän takia. Siksi viimeistään siinä vaiheessa kun sitä tarvitsee, olisi hyvä hakeutua gynekologin vastaanotolle ehkäisyn aloittamista varten. Samalla mietitään, onko tarvetta ottaa sukupuolitautitestejä tai kohdunkaulan solumuutoksista kertovaa PAPA-koetta.

Ehkäisy elämäntilanteen mukaan

Oikean ehkäisymenetelmän valintaan vaikuttaa moni asia

Ehkäisymenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat haluttu ehkäisyn tehokkuus, ehkäisyajan pituus, menetelmän käyttäjäystävällisyys ja turvallisuus sekä sen mahdolliset haittavaikutukset. Näiden lisäksi monet muut tekijät kuten naisen ikä, säännölliset lääkitykset sekä erilaiset perussairaudet, kuten verenpainetauti tai migreeni täytyy ottaa huomioon ehkäisyä valitessa. Myös naisen elämäntavoilla ja hormonihoidon käyttötarkoituksella on merkitystä. “Esimerkiksi tupakointi ja ylipaino ovat asioita, jotka vaikuttavat ehkäisymenetelmän valintaan. Lisäksi on huomioitava, mihin tarkoitukseen hormonivalmistetta käytetään, eli onko kyseessä raskauden ehkäisy vai esimerkiksi vuotohäiriön tai kuukautiskipujen hoito.”

Myös naisen elämäntilanteella on valintaan vaikutusta. “Etenkin yli 35-vuotiaat ja synnyttäneet naiset käyttävät hyvin yleisesti hormonikierukkaa. Nuoret naiset puolestaan luottavat ehkäisyssään usein yhdistelmäehkäisyyn kuten e-pillereihin, ehkäisyrenkaaseen tai laastariin. Nykyisin myös kolmen tai viiden vuoden hormonikierukka on kasvattanut suosiotaan nuorten naisten keskuudessa”

Juuri synnyttäneiden äitien ehkäisymenelmän valinta on niin ikään useamman asian summa. “Täysimetys läpi vuorokauden neljän tunnin välein ja kuukautisten puuttuminen suojaavat raskaudelta suhteellisen hyvin, kun lapsi on alle puolivuotias. Ehkäisyteho on tällöin kondomin luokkaa.”

Nonnan mukaan synnytyksen jälkeen imettäville äideille suositellaan ehkäisyksi keltarauhashormonia sisältävää valmistetta tai -kierukkaa. “Tämän ehkäisyn voi aloittaa jälkitarkastuksen yhteydessä noin 8 viikon kuluttua synnytyksestä.”

Yhdistelmäehkäisyn käyttöä ei imettäville äideille suositella, sillä se voi vähentää rintamaidon määrää. “Jottei imetys häiriintyisi suositellaan yhdistelmäehkäisyn aloitusta vasta kuuden kuukauden kuluttua synnytyksestä. Tai jos äiti ei imetä, voi hän aloittaa yhdistelmäehkäisyn kolmen kuukauden kuluttua siitä.”

Silloin jos yhdistelmäehkäisymenetelmät eivät syystä tai toisesta sovellu itselle tai tavoitetilana on helppo, pitkäaikainen ehkäisy, valitaan joko pelkkää keltarauhashormonia sisältävä menetelmä tai hormoniton kuparikierukka. Vaihtoehtoja ovat tällöin myös minipillerit, hormonikierukka tai ehkäisykapseli.

Turvallista ja toimivaa

Hormonaalinen ehkäisy on Nonnan mukaan kaiken kaikkiaan turvallinen ehkäisyn muoto, jota useimmat naiset voivat käyttää huoletta. “Useimmiten hormoniehkäisyn käyttöön ei liity sivuoireita. Jos sellaisia, kuten tiputtelua, mielialamuutoksia tai päänsärkyä ilmaantuu, menevät ne yleensä 3–4 kuukaudessa ohi. Mikäli sivuoireita tai haittavaikutuksia ilmenee eivätkä ne väisty tässä ajassa, suosittelen olemaan yhteydessä omaan gynekologiin. Koska ehkäisymenetelmien valikko on monipuolinen, sinulle löydetään varmasti toimiva ja sivuoireeton vaihtoehto.”

Harvinainen yhdistelmäehkäisyyn liitetty haittavaikutus on veritulppa, jonka vähäisestä riskistä naisia informoidaan ehkäisyä aloittaessa. Mikäli veritulppaan sopivia oireita ilmaantuu, täytyy välittömästi ottaa yhteyttä lääkäriin.

Yleinen hormonaalisen ehkäisyn käyttöön liittyvä harhaluulo on, että ehkäisyn lopettamisen jälkeen raskaaksitulo voi olla hankalaa. “Asia voi useissa tapauksissa olla itse asiassa päinvastoin. Hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa munasarjoihin pistämällä ne lepotilaan. Kun munasarjat sitten lääkityksen lopettamisen jälkeen jälleen aktivoituvat, voi raskaaksitulon mahdollisuus ollakin suurempi kuin ennen hoidon aloittamista. Tästä syystä hormonilääkitystä käytetään esimerkiksi lapsettomuutta aiheuttavan monirakkulasyndrooman ja endometrioosin hoidossa.”

Monta tapaa päästä alkuun

Kun ehkäisyn aloittaminen tulee nuorelle naiselle ajankohtaiseksi, Nonna kehottaa ensimmäiseksi suuntaamaan joko ehkäisyneuvolaan tai kouluterveydenhoitajan juttusille. “Alle 20–25-vuotiaiden naisten on mahdollista saada oma ehkäisynsä ilmaiseksi. Käytännössä on kuntakohtaisia eroja, ja kotipaikkasi tilanteen saat selville omalta terveydenhoitoalan ammattilaiseltasi. Ehkäisy on paikkakunnasta riippuen mahdollista saada kuluitta myös synnytyksen jälkeen.”

Jos elämä lähtee sujumaan ongelmitta ehkäisyn kanssa eivätkä esimerkiksi kovat kuukautiskivut hankaloita oloa, riittää Nonnan mukaan kun gynekologin vastaanotolle varaa ajan siinä kohtaa, kun ehkäisy on ollut käytössä muutaman vuoden. “Vastaanotolla vaihdamme ehkäisykuulumisiasi ja keskustelemme mahdollisista mieltäsi askarruttavista kysymyksistä. Tässä kohtaa on hyvä myös varmistaa gynekologisella tutkimuksella että kaikki on kunnossa sekä käydä läpi hyödyllisiä asioita esimerkiksi sukupuolitauteihin, PAPA-kokeeseen ja rintojen omatoimiseen tutkimiseen liittyen.”

Tietenkin ehkäisyasioissa voi myös suoraan varata ajan lääkärin vastaanotolle. “Jos sinusta tuntuu, että käynnistäisit keskustelun omasta ehkäisymenetelmästäsi mieluiten suoraan gynekologin kanssa, älä epäröi tehdä niin. Me olemme olemassa sinua ja hyvinvointiasi varten. Voit huoletta varata ajan gynekologille aivan missä tahansa mieltäsi askarruttavassa naisterveyteen liittyvässä asiassa.”