Miksi valkovuoto on runsasta?

Valkovuoto on emättimen ja kohdunkaulan rauhasten erittämää vaaleaa, hapanta eritettä. Siinä on mukana myös limakalvon pinnalta irtoavia kuolleita soluja sekä emättimen luontaista maitohappobakteerimassaa. Valkovuoto on luonnollinen osa emättimen normaalia toimintaa ja sitä on aina jonkin verran emättimessä. Se ylläpitää limakalvojen kosteutta, joustavuutta ja emättimen luontaista kemiallista tasapainoa. Valkovuodon
tarkoitus on myös pitää emätin puhtaana.

Valkovuodon määrä lisääntyy hieman murrosiässä. Tämä on ensimmäisiä merkkejä siitä, että munasarjojen toiminta aktivoituu ja kuukautiset käynnistyvät vähitellen. Valkovuodon määrään vaikuttaa naisen estrogeenipitoisuus. Tämän takia sen määrä vaihtelee kuukautiskierron vaiheen mukaan. Eniten valkovuotoa on kierron puolivälissä ovulaation aikaan. Tällöin valkovuoto muuttuu runsaammaksi, venyväksi ja kirkkaammaksi kuin kierron muissa vaiheissa. Se on tällöin koostumukseltaan optimaalista hedelmöittymistä ajatellen. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla niin estrogeenin kuin valkovuodon määrä vähenee Tämän seurauksena limakalvot kuivuvat ja emättimen erilaisten kuivuudesta johtuvien oireiden ja tulehdusten alttius lisääntyy.

 

Poikkeava valkovuoto

Nimensä mukaisesti valkovuoto on vaaleaa, joskus kellertävää ja usein limaista. Jos valkovuodon väri tai koostumus poikkeaa paljon normaalista, sen taustalla saattaa olla jokin tulehdus tai sairaus. Yleisimmät tulehdusoireet ovat runsas, väriltään poikkeava valkovuoto, joka mahdollisesti haiskahtaa. Sen lisäksi voi olla kutinaa, kirvelyä, virtsaoireita, veristä vuotoa sekä haavaumia/rakkuloita limakalvoilla.

Kokenut gynekologi pystyy monesti jo silmämääräisesti toteamaan syyn runsaaseen valkovuotoon. Joskus tarvitaan lisätutkimuksia kuten sukupuolitauti-näytteiden ottamista klamydian ja tippurin poissulkemiseksi. Harkinnan mukaan voidaan kohdunsuulta ottaa PAPA-koe tai kondyloomavirustesti (HPV-testi). Osalla gynekologeista on mikroskooppi käytössä. He pystyvät vastaanoton aikana tekemään valkovuodon
mikroskooppitutkimuksen ja poissulkemaan sen perusteella yleisiä runsaan valkovuodon aiheuttajia kuten hiivaoireita aiheuttavan hiivasienen sienirihmat.

Yleisin valkovuodon määrää lisäävä tekijä on sytolyysi. Siinä emättimen normaali hapan maitohappobakteerivaltainen valkovuoto hajottaa limakalvon epiteelin pintasolukkoa ja tämä aiheuttaa hiivan kaltaisia oireita kuten kutinaa ja kirvelyä. Tila on hyvänlaatuinen eikä
vaadi hoitoa. Joskus voimakkaissa oireissa paikallinen estrogeenivoide voi lievittää oireita, samoin limakalvoja kosteuttavia tuotteita voi kokeilla.

Emätintulehdus eli bakteerivaginoosi on yleinen sairaus. Siinä valkovuoto on runsasta, harmahtavaa/kellertävää ja haiskahtaa monesti kalalle. Joskus tulehdusoireet voivat tuntua lievänä alavatsa/alaselkäkipuna tai kirvelynä virtsaputken suulla. Ensisijainen hoito on emättimeen laitettava paikallinen antibioottikuuri esim. emätinpuikkoina tai antibioottihoitoa teholtaan vastaava paikallinen dekvaliniumkloridi -kuuri.

Hiivatulehduksessa valkovuoto on paksua, valkeaa ja kokkareista. Se takertuu emättimen limakalvoille. Limakalvot voivat olla punoittavat ja ärtyneet ja joskus nähdään pieniä haavaumia. Oireina on limakalvojen kutina, kirvely ja arkuus, joskus kirvely virtsatessa. Hoito on paikallinen hiivalääkekuuri emätinpuikkoina tai voiteena tai suun kautta otettava hiivalääkitys.

Suomessa nykyisin harvinainen vihertävän, kuplivan valkovuodon aiheuttaja on trikomonas-eliö. Se hoidetaan suun kautta otettavalla antibioottikuurilla. Jos valkovuoto on verensekaista tai siihen liittyy yleisoireita kuten kuumetta ja voimakasta alavatsakipua on tulehdus todennäköisesti levinnyt kohtuun ja/tai munasarjoihin. Tällöin hoito aloitetaan suun kautta otettavalla antibioottikuurilla ja vaikeissa tapauksissa hoito voidaan aloittaa sairaalassa suoneen tiputettavalla antibioottihoidolla. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla verensekainen tai rusehtava valkovuoto voi olla merkki gynekologisesta syövästä.

Aina kun valkovuoto poikkeaa huomattavasti normaalista ulkonäöltään ja/tai siihen liittyy muita oireita, on syytä hakeutua lääkäriin. Mikäli tunnistat hiivaoireet, voit hoitaa oireet apteekista saatavilla hiivan hoitoon tarkoitetuilla käsikauppalääkkeillä joko paikallisesti tai suun kautta kerta-annoksena. Mikäli oireet eivät hoidolla rauhoitu, ole yhteydessä gynekologiin.